Askelia omannäköistä elämää kohti
Viisi vuotta sitten olin jumissa. Täysin tukossa ja ymmälläni. Kaikki oli hyvin, mutta oma elämä vailla suuntaa ja merkitystä. Unelmia tavoitellessani, olin alkanut suorittamaan elämääni. Hukannut itseni ruuhkavuosien, ruokakassien ja remppahaalareiden sekamelskaan.
Lopulta en kestänyt enää kärttyistä ja kyynistä itseäni, jonka elämä oli "ihan ok" ja "ei valittamista." Työpaikallani luonto- ja ympäristöalan opettajana annoin itsestäni kaiken. Olin hyvä ja tunnollinen työntekijä sekä pidetty opettaja. Mutta kotiin tullessani olin aina rättiväsynyt.
Tuohon aikaan en vielä ymmärtänyt, että hyvin introverttina luonteena, tarvitsen latautumisaikaa yksinäisyydessä paljon ja päivittäin. Näin ollen minulta ei herunut enää juuri mitään niille rakkaimmille ja tärkeimmilleni eli perheelleni. Oli pakko tehdä muutos.
Aloin kirjoittamaan päiväkirjanomaisesti aamusivuja ja käymään kerran viikossa kundaliinijoogassa hiljentymässä. Aloitin myös aamumeditaation sekä heräämään tuntia aikaisemmin. Saadakseni itselleni edes yhden hiljaisen hetken päivässä.
Tiesin, että se mitä eniten janosin, oli yksinolo. Vaikka koinkin jatkuvaa syyllisyyttä siitä, etten ollut riittävästi läsnä lapsieni ja perheeni elämässä, päätin ottaa aikaa itselleni.
Ajan myötä aamusivuni muuttuivat julkisiksi Instagramiin liittymiseni myötä. Meditaatiokin muuttui rauhoittumishetkeksi viimeisenä nukkumaan mennessäni ja ensimmäisenä herätessäni.
Ampiaispesä päässä rauhoittui hitaasti, mutta varmasti. Ajatukset kirkastuivat hiljalleen. Aloin pitkästä aikaa kuulla sydämeni äänen ja sen myötä elämäni alkoi muuttua. Hyvin pienin askelin ja uusin rutiinein joka päivä.
Entisestä suorittajasta kuoriutui luovuutta janoava ja päiväunia rakastava osapäivälaiska. Joka otti lopputilin kaksi kertaa, ennen kuin uskalsi heittäytyä onnelliseksi. Joka minun kohdallani tarkoitti yrittäjäksi ryhtymistä. Harmaa arki muuttui muutamassa vuodessa juhlavaksi taikapölyksi!
Elämän ei tarvitse olla "ihan ok" tai "mukiinmenevää". Se voi olla keveää, iloista ja onnellista suurimmaksi osaksi aikaa.
Murheilta ei elämässä voi välttyä, ja juuri siksi oma elämä pitääkin rakentaa itseään ajatellen huippukivaksi, omanlaiseksi kuplaksi, jonka suojaan maailmanmenolta pääsee tarvittaessa. Mutta omannäköisen elämän voi rakentaa vasta, kun oppii tuntemaan itsensä ja sitä kautta alkaa elämään omien arvojensa mukaista elämää. Silloin elämälle löytyy merkitys, tarkoitus, ilo ja valo. Mutta aloittaa, kultaseni, pitää jo TÄNÄÄN <3.