Vaihtamalla paranee

Seitsemänvuotiaana halusin eläinlääkäriksi. Sen jälkeen autokorjaajaksi ja poliisiksi.

Yläkoululaisena suurimmaksi haaveekseni muodostui päästä opiskelemaan yliopistoon biologiaa ja toimia joskus luonnontieteiden opettajana.

Kaikilla meillä on elämän varrella varmasti useita haaveammatteja. Sitä aletaan, aikuisten toimesta, kyselemään useimmiten jo ennen kouluikää. Vaikka moni meistä ei tiedä sitä vieläkään. Ja minun mielestäni ei totisesti tarvitsekaan.

Vaikka työ ei ole elämämme pääasiallinen sisältö eikä elämän pitäisi olla pelkkää työtä, niin se valtaa kuitenkin suurimman osan ajastamme. Senpä vuoksi työllä, jota teet, on äärimmäisen suuri vaikutus elämääsi. Niin taloudellisesti, fyysisesti, psyykkisesti kuin henkisestikin.

Monien tutkimusten mukaan, uupumus uhkaa eniten työntekijöitä, jotka tekevät työtä, joka ei vastaa omia arvoja ja on vailla merkityksen tunnetta. Uudessa työssä aloittaessasi, kaikki arvosi ovat saattaneet kohdata, mutta elämäntilanteiden ja sinun itsesi muuttuessa, myös arvosi sekä suhteesi työhön muuttuu. Se mikä oli sinulle merkityksellistä ennen, saattaa olla nyt täysin yhdentekevää.

Minusta ei koskaan tullut unelmieni biologia. Sen sijaan valmistuin lasten sairaanhoitajaksi samalla, kun työskentelin K-kaupassa. Sen jälkeen olin töissä mm. nuorisokodissa ja päihdehoitolaitoksessa sekä opiskelin ympäristösuunnittelijaksi.

Toimin erilaisissa EU-hankkeissa, sijaistin ympäristötarkastajia ja lopulta opiskelin ammatillisen opettajan pätevyyden. Työskentelin pitkään kiertävänä luontokoulun opettajana sekä osa-aikaisesti Punaisen ristin ensiapukouluttajana.

Kun lopulta päädyin melkein haaveammattiini, ammattikouluun luonto-ja ympäristöalan opettajaksi, luulin asettuvani onnellisesti eläkevirkaani. Mutta mitä vielä? Seitsemän vuotta riitti ja olin täydellisen leipääntynyt.

Niin moni meistä tuskailee työnsä kanssa. Etsii unelmatyötään ja omaa juttuaan. Niin moni ei silti uskalla jättää työpaikkaansa, vaikka liekki on sammunut aikoja sitten. Ja niin moni uskottelee itselleen, että ei se työ vaihtamalla parane.

Usko minua. Sama työ palvelee kutakin meistä oman aikansa. Kun homma alkaa tuntua harmaalta, merkityksettömältä ja tylsältä, on ihan aikuisten oikeasti, vaihdettava paikkaa.

Kun työ muuttuu vastenmieliseksi pakkopullaksi, se vaikuttaa sinuun jokaisella elämänalueellasi. Hyvinvointisi kärsii ja energiatasosi laskee. Ensimmäiset vastaanottajat matalalle ja negatiiviselle energiallesi ovat rakkaimpasi. Eli perheenjäsenet ja ystävät. Lopulta myös terveytesi alkaa reistailla. Nimimerkillä kokemusta on.

On täysin sinun ja minun vastuullani, että terveyskeskuksissa on työhönsä paneutunut ja osaava henkilökunta. Että lapsilla kouluissa on hyväntuuliset ja innostavat opettajat tai että asiakaspalvelutyössä on palveluhenkisiä, pitkäpinnaisia ja ystävällisiä ihmisiä. Sillä hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä tekee työnsä hyvin.

Minä olen 26 vuoden aikana ehtinyt tehdä kymmeniä erilaisia töitä. Olen aina tehnyt niitä enimmäkseen suurella sydämellä, intohimolla ja ilolla. Ja päästänyt irti, kun liekki on alkanut hiipumaan, kuitenkin ennen totaalista uupumista. Joskus on riittänyt pelkkä työpaikan vaihto, mutta usein on pitänyt vaihtaa myös alaa.

Nykyinen toimenkuvani yrittäjänä koostuu monista eri tehtävistä. Asioista, joita rakastan. Teen keramiikkaa, pidän kursseja, kirjoitan, kuvaan ja ylläpidän verkkokauppaani. Silloin tällöin teen myös vaihtelevia keikkatöitä muualle.

Olen iän myötä oppinut tuntemaan itseni ja hyväksynyt, että tylsiinnyn kuoliaaksi, jos en saa tehdä vaihtelevaa työtä. En ikinä voisi istua joka päivä dreijalla, vaikka keramiikkaa rakastankin.

Uskon, että meille kaikille löytyy työ, joka on kuin luotu meille. Sellainen, joka ruokkii meidän parhaita puoliamme, vastaa arvojamme, antaa merkityksellisyyden tunnetta ja mikä parhainta, ei edes tunnu työltä.

Mutta sitä ennen sinun on kuljettava omaa polkuasi, jotta opit tuntemaan itsesi ja tiedät, mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä ja arvokkaita. Mitkä asiat ovat intohimojasi, vahvuuksiasi ja mitä tehdessäsi unohdat ajankulun?

Millainen elämäntapa on sinulle omannäköisin? Millainen ympäristö ja olosuhteet ruokkivat sinun sieluasi eniten ja antavat sitä kautta mahdollisuuden toteuttaa myös omannäköistä työelämää?

Kun alat tuntemaan itseäsi, uskallat etsiä tapoja tehdä töitä siten, kuin sinulle sopii. Ja kukaties ajan myötä, löydät elämäntavan, kuten minäkin, joka muodostuu myös tulonlähteeksesi.

Ja mikä tärkeintä, päästää irti vanhasta. Unelmatyösi saa muuttua matkan varrella moneen otteeseen, aivan kuten sinäkin. Ja itse työ voi olla aivan perinteinen, upouusi tai ihan oma keksimäsi.

Anna itsellesi lupa muuttua, vaihtaa mielipidettä, kasvaa, kehittyä ja vaihtaa työpaikkaa niin usein kuin parhaaksesi näet. Sillä minä jos kuka tiedän, että vaihtamalla totisesti paranee!

Lämpöä, luovuutta & lempeyttä,

Mila Ketunpesästä